2010

Blogissa julkaisemattomia kuvia, yksi kultakin kuluneen vuoden kuukaudelta. Oli vähän vaikea löytää, mutta näiden myötä toivotan kaikille oikein

Onnellista vuotta 2011!

Lasia

Herra B:n mommolta ja moffelta sain joululahjaksi tämän ihanan punaisen Mari-skoolin. Se on kyllä kaunis, kelpaa taas suklaata napostella.

Halusivat kovasti myös luopua vanhoista tavaroista ja nämä ihanat Kastehelmi-sarjan sokerikon ja kermakon saimmekin mukaamme "mommolavierailulta". Myös alakuvassa olevat jälkiruokakupit ovat samasta osoitteesta, kuulemma n. 40 vuotta sitten lahjaksi saadut ja edelleen kuin uudet.

Vielä kun saisi vähän lisää kaappitilaa...

Jouluista juttua vielä

Kummitytölle kääräisin pakettiin kollaasitaulun, johon sain vihdoin käytettyä muutama vuosi sitten nypläämäni enkelin. Saajakin oli ilmeisesti tyytyväinen (tai äitinsä ainakin).

Hyasintit ehtivät avautua Jouluksi, vaikka muuta pelkäsinkin. Joululomalta palatessamme ne olivat kuitenkin jo kuivuneet ja kuihtuneet. Alla vielä muutama kuva antamistani lahjoista, joita tänä vuonna tulikin yllättävän paljon.

p.s: Kuvat on otettu vielä sillä vanhalla kameralla.

Jouluyllätys

Sain herra B:ltä sellaisen jouluyllätyksen, että olen ehkä vieläkin vähän shokissa. Kauan toivomani digijärkkäri (mallia Canon EOS 1000D), on vihdoin minun! Nyt loppuu siis ainakin kamerasta valittaminen tässä blogissa, ja huonoista kuvista voi syyttää vain kuvaajaa. Harjoitella kyllä täytyy vielä, jotta saa lelusta kaiken irti.

Kaikki yllä olevat kuvat ovat tulevasta anoppilasta ja alla olevat myös sieltä lähistöltä. Harmikseni en ole saanut vielä yhtään aurinkoista kuvauspäivää.

Pukki muisti kyllä niin monilla muillakin hienoilla lahjoilla, että olin / olen vieläkin vähän huuli pyöreänä. Täytynee jatkaa tätä kilttinä olemista vielä tulevanakin vuonna.

Neulomuksia

Muutama kuva isomman kummitytön joululahjasta. Toiveena oli pipo, kaulaliina ja villasukat. Ei ehkä aivan tyypillinen pian 11-vuotias. ;)

Kuvat on taas vähän elähtäneitä (se valo), mutta kyllä niistä jyvälle pääsee. Lanka on oikeasti ihan nättiä violettia villa-akryylisekoitetta, vaikka näissä kuvissa näyttääkin siniseltä. Paljon muuta itse tehtyä en tänä vuonna olekaan pakettiin laittamassa. Paitsi niitä tähtiä, joita olen tehtaillut noin 24 neljän viime päivän aikana. Voi olla, että paperintaittelut saa taas hetken olla.

Nyt vielä viimeiset pakkaukset ja junan nokka kohti pohjoista! Luvassa sukulointia Oulun seudulla ja lyhykäinen lemmenloma Ylläksellä. ;) Aatoksi palaamme taas etelään.

Vuosipäiväruusu

Joulukorttispoilaus

Jos tiedät saavasi meiltä joulukortin tänä vuonna ja haluat säästää yllätyksen postiluukun kolahdukseen saakka, suosittelen, että jätät tämän postin toistaiseksi lukematta.

Eihän näissä nyt mitään niin ihmeellistä ole, mutta halusinpahan vain esitellä. Vähän pahvia, niittiä ja 3d-tarraa alla. Vihaan liimaamista niin paljon, että olen aika iloinen löydettyäni nuo 3d-tarrat.

Nyt vielä kortit kuoriin ja kiireenvilkkaa postiin! Ensi vuonna sitten ajoissa... (Niivvarmaa.)

Ihastuksissani

Olen aivan ihastuksissani. Löysin nämä eilen, enkä millään malttaisi lopettaa leikkaamista, taittelua ja liimaamista.

Ohje on täältä.

Minua ihastuttaa myös se, että tänään herra B on ollut osa elämääni jo kaksi vuotta. Illalla syömme poroa ja juomme vähän viiniä.

Joulukukkaset

Viikonlopun vieraat toivat tullessaan ihanan jouluisia tulppaaneja. Hyasintit kannoin kotiin itse, vaikka ensin ajattelin pärjätä ilman joulukukkia.

Muutaman sain jo käärittyä pakettiin, mutta korttiurakka vasta puolivälissä. Näyttää uhkaavasti siltä, että taas tule kiire. Aikaahan on kuitenkin vielä ylihuomiseen....

Viime viikonloppuna

Pari hassua kuvaa viime viikonlopulta. Hupatusta, höpötystä ja vähän vakavaakin asiaa. Paljon ystäviä, glögiä ja hyvää ruokaa.

Menolippu-peli oli minulle täysin uusi tuttavuus, mutta mukava sellainen. Saattaisi mennä jopa ostoslistalle!

Vaihdoimme kierrätyslahjoja, ja jopa pakkaukset olivat teeman mukaisia.

Kiitokset Anna, Elina, Kikka, Milla, Onni ja Sari sekä Annankadun poppoo!

Rannassa

Työharjoittelu ja siihen liittyvät koulutyöt vievät juuri nyt kaikki mehut, joten täällä on hyvin hiljaista. Viikonlopun vietimme Tammisaaressa juhlahumussa. Sunnuntaiaamuna kävelin anoppilan läheiseen rantaan ja sain kameran kaivettua taskustani. Harmaa päivä, vain vähän julkaisukelpoista.

Sisäinen romantikko sieppasi vallan

Eilistä kirpputorisaalista katsoessani voin vain todeta, että taisin joutua sisäisen romantikkoni uhriksi. Ihan ensimmäiseksi löytyivät pienet kakku-/ muffinssimuotit, jollaisten ostamista tuikkukupeiksi olen joskus aiemminkin harkinnut. Nämä eivät kyllä olleet mitään vanhoja, mutta siinäpähän saavat nyt alkaa vanheta.

Sitten aloin etsiä sopivaa alustaa, johon muotit saisi kivasti koottua. Löytyi metallinen, pyöreä, mielestäni aika simppeli (ei nyt mikään simppeleinkään) tarjoiluvati. Ihan sopivan kokoinen. Jätin sen vielä pöytään sen korkean (?) hinnan vuoksi. Parin käytävän päässä iskin silmäni virkattuihin pitsiliinoihin. Siellä mielestäni hinnat olivat ihan kohdallaan, mutta jäin kuitenkin vielä pohtimaan. Pitsiä? Meille?

Kun olin kiertänyt kaikki pöydät ja katsoin saalistani (ei siis kovin kummoista sellaista), päätin antaa vadille ja liinalle vielä mahdollisuuden. Mielestäni ne sopivat niin täydellisesti yhteen, että eihän niitä voinut olla kantamatta kotiin.

Miten tässä valossa olisi oikein tarkoitus kuvata?! En ole yhtään sujut tämän pimeyden kanssa (vaikka nyt kyllä paistaa aurinko), mutta onpahan koko talvi taas aikaa harjoitella. Värit ovat kuvassa siis hieman vääristyneitä, mutta ei kai sen niin väliä.

Vatia voi tarvittaessa käyttää myös peilinä. (Hintalapun jäljiltä jäi vielä ikävä liimatahra, jonka kuuraamiseen ei nyt energiaa riittänyt.) Leivontamuotteista maksoin 2,4 e/6 kpl, vadista 5 e (ehkä vähän liikaa) ja liinasta 2 e.

Illalla ripottelin vielä soppaan mukaan muutamia muovihelmiä, joita sattui olemaan sopivasti käden ulottuvilla. Luulenpa kyllä, että helmet saavat aika pian häädön.

Kuteet ovat lähestulkoon kuivat ja koukkukin löytyi Käsityö-Elisasta. Kotimatkalla kävin myös kangaskaupan kautta ja mukaan tarttui pitkän tuumimisen jälkeen kangasta sohvatyynyjen päällisiin. Tänä viikonloppuna ei siis taida paljon opiskeluasioiden hoitamiseen aikaa herua....

Odotan

Näiden kuivumista odottelen - vähän vaikuttaa turhankin hitaalta prosessilta. (Luonnonvalkoista trikookudetta kutistuskastelun jäljiltä.) Ja metsästän noin koon 10 virkkuukoukkua.