Odotettavissa: RYHTILIIKE

Olen ollut niin muiden blogien lumoissa, että oma on jäänyt "hieman" vähemmälle huomiolle. Nyt yritän jälleen kerran tehdä ryhtiliikkeen tämän asian suhteen. Katsotaan, kuinka käy.

Olin viime viikonloppuna monen kuukauden tauon jälkeen käymässä kotipuolessa. Aivan liian vähän aikaa, ihan liian paljon tehtävää. Kävimme myös kyläilemässä ihanaisen kummitytön perheen luona ja viemässä jo heinäkuussa juhlittujen syntymäpäivien kunniaksi kortin ja lahjan. Synttäreiden teemana oli Hello Kitty, joten korttikin valmistui sitä silmällä pitäen.

Tätä tilkkupeittoa olen virkkaillut vuoden verran aina silloin tällöin. Järin iso siitä ei tullut kun kärsivällisyys loppui, mutta välttänee kolmivuotiaalla jonkin aikaa. Lankana pääasiassa Nallea ja jotain muita keränloppuja.

Vähän valmista

Ainokaisen jakku Sadnesin Sisua. Malli Moda 4/2009. Pahoittelen kammottavaa kuvaa. Saajaa en samaan kuvaan saanut, kun Itella kantoi valmiin paketissa 600 km päähän. Ikävä noita lapsukaisia, veljen, siskon ja kummi-sellaisia.

Vappuherkkuja

Jo on aikoihin eletty! Aion julkaista blogissani ruokaohjeen. Kyllä! Samaan hengenvetoon todettakoon, että ohje ei ole omasta vaan herra B:n päästä (aitoa alkuperää en edes tiedä), toteuttaminen vain jäi minulle. Herralla itsellään sattui juuri sopivasti teekkarien kastajaiset tälle päivälle ja minä jäin kotiin valmistelemaan huomisia juhlia. Enkö olekin kiltti? ;) Saa sitten huomenna krapuloissaan tehdä loput juhlavalmistelut... :P

Feta-pekonitikut (nimen keksin ihan itse ;))

Tarvitset:

Voitaikinaa
Pirkka-salaattijuustokuutioita marinadissa
Pekonia
Pippurisekoitusta

Murskaa fetajuusto öljyineen ihan pieniksi paloiksi.


Kauli voitaikinalevy n. 3 mm paksuiseksi ja pekonien mittaiseksi. Leikkaa levystä pekoniviipaleen levyisiä suikaleita (yhdestä normikokoisesta levystä tulee 4-5 tikkua) ja levitä päälle fetamurska sekä pekoniviipaleet.


Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.



Eivät nämä ulkonäöllään lumoa, mutta maku tuntui ainakin olevan kohdallaan. Ihan mitään kevyttä ruokaa tämä ei ole, mutta Vappuna saa kai vähän herkutella. Herra B aikoo tarjota näitä huomenna paistetun punasipulin ja rucolan kera. Pääruoaksi syömme paahtopaistia ja kermaperunoita.



Sattui tänään toinenkin ihme, laitoin nimittäin itselleni ruokaa. Ihan vain salaattia ja oliiviöljyssä paistettua lohta (Kikka tää on nyt se sulle varattu kala :D), mutta olihan se hyvää. Piti ihan kuvata tätä ihmettä. (Jostain syystä kuva ei suostu tulemana tähän oikein päin.)


Munkkeja paistoin myös tänään, joten nyt saa puolestani Vappu tulla. Sairaslomakin on nyt lusittu, joten huomenna pitäisi kokeilla taas töihin menemistä. Pahoin kyllä pelkään, että jalka ei ole vielä kunnossa. Tai tiedän, että ei ole, mutta pelkään, että ei ole edes työkunnossa. :/

Kevät kylässä

Kevät oli tänään täällä. Muutenkin mukava päivä, eilisen juhlinnan sivutuotteista huolimatta. Kahvittelua, hyvää ruokaa, pientä uutta kotiin ja päiväunet. Näitä tahdon lisää.

Työsuhde-etuja

Neulomuksia

Olen kutonut niin paljon, että joskus yöllä herään armottomaan kyynärpääkipuun. Siltikään en malta lopettaa, se on niin mun juttu. Valmistakin on tässä tämän vuoden aikana tullut, osan olen vain unohtanut kuvata. Tässä kuitenkin viime viikon tulos, slipoveri 10-vuotiaalle siskontytölle. Kuva olisi toki parempi jos olisin saanut ihmisen sinne sisälle, mutta kun on tuota välimatkaa...


Lanka on SandnesGarnin Sisua ja malli jostain Sisun mallilehdestä. Kukkasen malli uusimmasta (3/2010) Suuri Käsityö -lehdestä.



Nyt puikoilla sinistä Sisua. Eilen yritin istua neulomassa tuuletusparvekkeen auringossa, mutta vilu tuli vielä aika nopeasti.


Olkkarissa kukkii narsissit.

Perjantain päivänpaiste

Viime perjantaina koko kaupunki kylpi valossa.



Kävelimme iltapäivällä käsi kädessä Aurajoen rantaa kohti Forum Marinumia, jossa kävimme haistelemassa vanhojen puuveneiden tuoksuja ja ihastelemassa kiiltävien kilpaveneiden virtaviivaisia linjoja. Ihan mukava paikka, jos merenkulku vähänkään kiinnostaa. Maaliskuun ajan sisäänpääsymaksunkin voi kuitata S-Etukorttia vilauttamalla (tämä ei ollut maksettu mainos - ikävä kyllä).


Suomen Joutsen lepää niillä sijoillaan Aurajoen rannassa, toimittaa eläkevirkaansa museolaivana.


Matkalla katsastimme myös Turun uusimman nähtävyyden, Myllysillan, tilanteen. Notkollaan tuo näyttää edelleen olevan ja suurin turistivirtakin on jo lakannut.


Viikonloppun vietimmekin Espoossa ystävien tupaantuliaisissa. Juhlien tunnelmasta voi kertoa jotain se, että juuri yhtään julkaisukelpoista kuvaa en illan jälkeen kamerasta löytänyt. Mutta kivaa oli, se on pääasia!